keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Koirakoulua

Koirakouluilta.
Joka keskiviikko pakkaan reppuun nameja, viltin, vesiastian, vesipullon, leluja ja kakkapusseja sitten otan toisen koiran ja suuntaan auton keulan kohti kylätalon kenttää. Tänään oli Moskun vuoro lähteä mukaan. Huukon kanssa neuvottelimme jonkin aikaa lähtiessäni, että saako hän lähteä mukaan..Huuko sinä et lähde, yritä uskoa, mutta göötin ilme ja olemus oli sellainen, että kyllä hän lähtee mukaan, katso äiti miten nätisti osaan istua ja heiluttaa häntää! Kun sanon sitten kovemmin, että sinä jäät tänne ja tökkään Moskun ulos ovesta, alkaa Huukolle nousta hätä, käytös muuttuu vilkkaammaksi ja mukaan otetaan ääni, öninää ja tuhahtelua sekä göötti pyörii jalkojen ympärillä, se yrittää hyppiä vasten...Asetu Huuko! Ja göötti istuu paikoilleen sellainen ilme naamalla, että jollakin voisi sydän murtua..käännän kuitenkin selkäni ja avaan oven, ovelta huikkaan, että ole kiltisti, tulen kohta takaisin. Lukon napsahdettua alkaa huutaminen, näin tapahtuu joka kerta. Huuko kärsii eroahdistuksesta.

Mosku on innokkaana lähdössä autoon, mutta kuitenkin ihmettelee, että missä se kaveri on? Kentälle menemme hyvissä ajoin, jotta kerkimme Moskun kanssa tehdä harjoitukset ennen kuin muut koululaiset saapuvat. Mosku on niin kuin aina, tomerana, se kuuntelee ja kulkee hienossa katsekontaktissa harjotusten aikana. Muutaman kerran nenä vie kuitenkin eri suuntaan, mutta pienen kutsun jälkeen pikkukoira palaa takaisin minun sääreen kiinni.

Koululaiset saapuvat paikalle ja käymme Moskun kanssa heidät opastamassa paikoille. Minun on niin helppo kulkea kun hihna on melkein koko ajan löysällä kun Mosku seuraa minua. Vähän pientä ihemtyttää muut koirat ja varmuuden vuoksi pitää muutaman kerran tuhahtaa ja haukkuakkin.

Koulutuksessa teimme ohitusharjoituksia ja kyllä tämä pentu taitaa sen homman niin hienosti, että toiset katsovat ihmeissään kuinka pentukoira voi olla tuollainen..totean vain, että ahne koira on helppo kouluttaa :)

Kotiin tullaan takaisin ja ikävä on ollut ihan mahdottoman suuri, pojat pyörii toisten ympärillä. Huuko on ilmeisesti hieman suuttunut minulle, koska istuu minun edessä ja juttelee minulle sekä välillä yrittää komentaa..välillä purkaa kiukkuaan Moskuun. Sisällä minua odottaakin yllätys..Huukolla on massu sekaisin ja ripulia on olohuoneessa..Iltaruoaksi laitetaan sitten jotain massua rauhoittavaa.

Nyt on rauhallista, kun molemmat nukahti viereen.


1 kommentti:

  1. Kiva lukea kuulumisia molemmista!
    terkuin Mimmin emäntä :-)

    VastaaPoista