Peruskäskyt kunniaan!

Takaisin pisteeseen yksi..

Huukon kanssa olemme nyt yrittäneet löytää ratkaisua tähän haukkumis ongelmaan sekä siihen, että koira kiihtyy aivan kuin raketti koulutuskentällä. Eilen taas kävimme treenaamassa ja eihän se mennyt aivan putkeen!

Minulla oli molemmat koirat mukana ja ensin menimme kentälle juoksemaan, koska ennen hallivuoroa minulla oli koulutushetki toisen koirakon kanssa. Pojat siis joutuivat autossa odottamaan koulutuksen ajan, että hallivuoro alkaa. Ajattelin siksi hieman poikia juoksuttaa kentällä, että jaksavat sitten odottaa autossa. Ensin molemmat oli minulla hihnassa, mutta pian totesin, että ehkä helpompi jos päästän koirat irti koska kenttä oli aivan jäinen ja kaksi innokasta nakkikoiraa kiskoi hihnassa minkä jaksoivat..Pojat siis pysyvät minulla irti ihan missä tahansa lähestulkoon. Uskallan siis molemmat päästää irti keskellä kaupunkia olevalla kentällä. Toki kentällä ei ole hirveästi häiriötekijöitä. Koirat katselivat ja tutkivat paikkoja ja kun olivat jonkin aikaa vapaasti vilistäneet, pyysin koirat luokse ja tehtiin harjoituksia. Molemmat toimivat äärettömän hyvin, Mosku välillä lähti viilettämään, mutta taikasanalla tuli luokse J Huuko oli niin rento ja innokas tekemään ,että välillä etsin sitä, että missä se on ja huomasin sitten että perhana tuossahan se sivulla kulkee niin loistavassa seuraamisessa! Oikein harmitti lopettaa tämä treeni!

Koulutus alkoi ja laitoin pojat autoon, jottei ne häiritse koulutettavaa koiraa. Autossa oli täys kaaos päällä koko koulutuksen..molemmat pojat haukkuivat ja ulvoivat ja hyppivät autossa..Menin autolle takaisin vasta kun oli hiljaista. Kaverini tuli minua auttamaan halliin, sillä kahden kahelin kanssa sinne meno ei onnistu yhdeltä ihmiseltä J

Kaverini otti Moskun ja minä Huukon, sillä Huukoa ei voi antaa muille jos minä olen paikalla, sillä silloin koira tulee yksinkertaisesti hulluksi..Noh menimme halliin ja kierrokset oli tapissa molemmilla koirilla heti aluksi. Kävelimme hallin toiseen päähän, missä oli hiljainen nurkkaus. Siinäpä oli pojilla taas aivonystyröillä tekemistä kun pojat erotettiin ja kaveri lähti Moskun kanssa kävelemään..Mosku näytti siltä, että maailma romahti ja koira seisoi vain paikoillaan ja tuijotti minua. Kaverini yritti Moskua kutsua, mutta ei kontaktia..Kyllä hän sitten lopulta sai koiran kulkemaan, mutta Moskusta ei todellakaan ollut kivaa. Huukon sain aluksi pidettyä kurissa ja sain hallittua kaiken sen hirmuisen energian ja innokkuuden, mutta sitten se räjähti..Totesin, että nyt menemme istumaan hallin laidalle ja rauhoitutaan! Itku ei ollut minulla kaukana ja tuntui, että nyt ei jaksa enää..Koira vain haukkui ja haukkui eikä vilkaissutkaan minua. Kaverini pysyi Moskun kanssa kauempana ja Mosku reipastui koko ajan ja kulki ajoittain hienosti hihnassa. Minä istuin Huukon kanssa, pidin hihnan lyhyenä ja annoin koiran haukkua..mietin mitä tekisin, mikä olisi teoriassa nyt järkevää ja kyllähän minä asiat osaan teoriassa ja järkevintähän olisi ollut mennä pois hallista tai katkaista haukkuminen jollakin, mutta itsestäni tuntui, että nyt ei vain jaksa. Katsoin koiraa, mikä haukkuu suu vaahdossa kaikelle ja ajattelin, mikä idiootti en enää ikinä tee tuo kanssa mitään, jääköön kotiin, turha mitään yrittää kun mikään ei onnistu. Istuimme varmaan puoli tuntia aivan paikoillamme. Haukkuminen välillä rauhoittui, ja jonkun kerran Huuko jopa vilkaisi minuun, mutta en antanut hänelle mitään palkkiota tuollaisesta käytöksestä. Välillä haukkuminen koveni ja sitten vaimeni ja välilä temmottiin hihnasta, mutta olin itse aivan eleetön. Lopulta kun itsellä oli jo usko loppunut, että ei tämä lopu koskaan, Huuko oli hiljaa..muttama önähdys ja sitten katse, katse mikä tuijotti minuun herkeämättä, koiran ilme oli rento se oli se ilme mikä katsoo ja kysyy. Silloin taas sain uutta intoa, palkkasin intensiivisestä katseesta ja Huukohan sitä tarjosi. Nousin seisomaan todella hitaasti ja katse säilyi. Yhden kerran menin takaisin istumaan kun haukahdus tuli, mutta heti kun sain katseen nousin ylös. Päätin sen, että nyt me palataan aivan alkupisteeseen Huukon kanssa ja lähdemme vahvistamaan katsekontaktia ja ihan peruskäskyjä! Nyt unohdetaan kaikki toko hommat ja aloitetaan alusta, sillä jossakin kohtaa meillä on mennyt vikaan ja tämä ei toivottu käytös on päässyt syntymään.

Mosku oli aivan täpinöissään kun sai treenin jälkeen tulla minun luokse. Molemmat pojat tarvitsisivat hieman vieroitushoitoa minusta J Laitoin koirat autoon ja lähdin ajamaan kotiin, Huuko oli rauhassa takapenkillä ja Mosku napotti sylissä kuskinpenkillä! Melkein heti se kyllä simahti ja painoi päänsä minun käsivarrelle. Kotiin tullessa molemmat juoksivat sisälle, sillä pojille on hirveän tärkeää käydä heti tarkastamassa, että isi on kotona. Pojat sinkoilivat sisällä etsien isiä, ja sitten se löytyi saunasta (tekemässä remonttia), siitä riemu repesi. Sanoin miehelleni, että Huuko oli taas ihan idiootti, että myydään se pois, ukko totesi, että sinä et kyllä tuosta luopuisi kuitenkaan ikinä, ja tottahan se on J Iltatoimien jälkeen menin nukkumaan ja molemmat koirat napotti sängyssä valmiina, möngin peiton alle ja siirtelin koiria hieman edestä. Siinä kun makasin peiton alla, Mosku minun tyynyllä kerällä nukkuen ja Huuko kehoni myötäisesti vieressä tuhisten, tuntui taas, että kaikki on hyvin.

Tässä kuvassa pojat juoksee ja kovaa..Mosku tippui lenkillä ojaan jäiden läpi ja kastui aivan märäksi, joten paras tapa kuivua on juosta :)

Mosku täytti 1- vuotta! Uskomattoman nopeasti aika kulunut, vasta tämä hellyyttävä koiranen oli sellainen riiviö, että joka päivä töistä kotiin tullessa jotain oli tuhottu...Nyt Mosku on mitä mainioin koira!

Mosku menestyi ja Huukoa treenataan

12.2.2014

Sairaslomalla...
Siis minä olen ei koirat :) Kirjoittaminen hieman hankalaa kun vasemmasta kädestä on leikattu kämmentä, joten käytössä vain oikea käsi ja vasemmasta kädestä muutama sormi, mitkä nekin toimivat hieman tökerösti.
Viime viikolla  kävimme harjoittelemessa Moskun kanssa näyttelyitä varten, sillä olimme menossa Tuusniemen ryhmänäyttelyyn ja, koska minun leikkaus oli ennen tätä näyttelyä, piti minun ja ystäväni harjotella Moskun esittäminen ystäväni toimesta, jos minä en pystyisi itse koiraa esittämään..

Mosku oli aluksi treeneissä aivan into piukeena, ja sanoinkin ystävälleni, että kulkee vaan hallia ympäriä ja antaa koiran tehä omia juttuja. Niinpä kahden kierroksen jälkeen Mosku jo rauhottui ja aloimme treenaamaan kehä käyttäytymistä. Hyvin sujui kävely Moskulla ystäväni kanssa, vaikka aluksi piti hieman vilkuilla, että missä se mamma on ja eihän se karkaa minnekkään.Taitava pikku koira!

Tuusniemi 15.2.2014

Moskun toiset näyttelyt oli edessä lauantaina. Torstaina leikkasin kynnet ja harjasin/furminoin koiran, hankaluutta aiheutti käsi, mikä oli leikattu keskivikkona..Kynsien leikkaus sujui hyvin, vaikka paketissa oleva käsi meinasi kieltäytyä yhteistyöstä..koirat oli kiltisti paikoillaan ja vain muutaman kerran jouduin ääntäni korottamaan kun koirat vänkäsivät vastaan. Mosku ei oikein välitä turkin harjauksesta ja jouduin laittamaan sille hihnan kaulaan, jotta sain koiruuden pysymään aloillaan..Huukon mielestä häntä taas syrjittiin ja koitti tunkea kuonoaan jatkuvasti minun eteen..noh piti sitten Huukokin harjata välillä ja olisitte nähneet hänen ilmeen kun harjasin häntä enkä Moskua! Niin maireaa katsetta saa hakea, ja välillä mulkaisi kauempana olevaa Moskua siihen malliin, että katsos, mamma harjaa minua!
Näyttelyaamu koitti..tavarat mukaan ja koira myös. Huuko tietenkin oli hieman möks, kun hänet jätettiin kotiin. Moskulle puin autoon päälle back on track loimen, kun sellaisen menin tuossa ostamaan lähinnä Huukolle. Ajattelin, että koska matka kuitenkin näyttelyyn on sen verran pitkä melkein kolme tuntia, saattaa peräkontissa käydä jonkinmoinen kylmyys, niin jos Mosku on jäykkä sitten..lähinnä kyllä tälläinen homma on hifistelyä :) Noh Moskuhan rentona tyyppinä ei ollut milläsäkkään tämmöisestä rätistä, mikä hänen ympärilleen kiedottiin, että hän rupesi nukkumaan samontein kun matkaan pääsimme.
Mosku heräsi sitten näyttelypaikalla. Kolmen tunnin unien jälkeen pikku koiralla riitti energiaa ja hihnassa vedettiin kyllä niin paljon kuin vain pystyttiin. Minä annan koirieni vetää tämmöisissä tilanteissa, koska jos pikkukoira on täynnä energiaa ja miljoonan muun keskellä on minusta aika paljon vaadittu häneltä, että hänen pitäisi käyttäytyä hihnassa kauniisti!
Olimme hieman myöhässä aikataulusta, joten kävimme nopsaan ilmoittautumassa ja sitten nopsaan kehän laidalle harjoittelemaan. Matkalla törmäilimme muihinkin göötteihin ja göötisteihin ja siinä vaihdettiin muutama sananen kun koirat tutustuivat toisiinsa. Mosku oli aika vallattomalla päällä joten totesin, että taidan itse ainakin kokeilla esittää koiran, vaikka käsipaketissa. Kerkesimme Moskun kanssa jonkun 45min harjoitella, juostiin ja seisottiin, juostiin ja seisottiin, välillä juostiin kovaa ja hain kontaktia. Mosku liikkui hyvin, ja luulen, että back on track loimella oli jonkin verran näpit pelissä mukana, sillä Mosku oli hyvin rento. Sittenpä sitä mentiin kehään ja tuomarina ruotsalainen nainen, hän toimi hieman eri järjestyksessä kehässä ja koirat nostetttin heti pöydälle. Mosku oli hieman ahdistunut kehässä ja mietin jo, että apua, kohta koira luikasee minun jalkojeni taakse piiloon..puhuin kuitenkin Moskulle ja ääntelin ja sain hänet hieman innostumaan asiasta. Pöydällä Mosku tervehti iloisesti tuomaria ja taisipa hieman lipaista kielellä..
Aluksi liikkeiden näyttäminen tuntui tahmaiselta, mutta sain Moskun huomion itseeni taikasanoilla, *prkl* :) toimii aina! Ja hienostihan kehä meni JUN 1 ERI SA PU2 SERT!!!

 Mosku catwalkilla

Tuomarin edessä..

Ensimmäinen serti tuli, mutta sydäntä lämmitti oikein kovasti tuomarin sanat, jotka hän kävi meille erikseeen sanomassa. You have a very nice dog with a bright future!

Huukon kanssa treenailuja,

Huukon kanssa olemme taas alkaneet treenata hieman ahkerammin, koska tavoitteena meillä on, että toukokuussa voisimme startata toko- kokeessa..tavoite on aika korkea, mutta uskon, että Huukon kanssa pystymme siihen kunhan vain treenaamme kovasti. Huukohan kyllä osaa alokasluokan liikkeet, eikä niiden suorittamisessa ole ongelmaa. Ongelmana meillä on Huukon luonne, mikä kiihtyy nollasta sataan alta sekunninmurto-osan..toisten koirien läsnäolo vaikuttaa Huukon huomattavasti ja haukkuminen sekä rähinä alkaa välittömästi kun toinen koira tulee koulutuskentälle. Huukon rähinässä on vain yksi mielenkiintoinen piirre, sille rähinä keskittyy lähes poikkeamatta vain koulutuskentälle.

Pallohalli,

kävimme Huukon kanssa treenaamassa pallohallissa. Menimme ensin viereiselle kentälle hyvissä ajoin ennen vuoron alkamista. Päästin koiran irti kentälle ja leikimme siellä ja teimme joitakin sivulle tulo harjoituksia, ihan sillä, että saisin koiraan hyvän kontaktin ennen halliin menoa. Huuko toimikin kentällä vallan mainiosti! Lähestyimme pikku hiljaa hallia ja Huukolla alkoi hieman kierrokset nousemaan, koska hallista kuului ääniä ja varmaankin muistaa jo paikan. Hallin pihalla kävelimme edes takaisin ja rauhoittelin koiraa ja hain kontaktia, Huukolle maistui namit, joten stressitaso oli siedettävä. Huuko kuunteli minua ja oli ihan nätisti. Ensimmäiset koirat saapuivat pihalle ja siinä samassa alkoi meillä kierrokset nousta, ei kuitenkaan niin paljoa, että haukkuminen olisi alkanut. Jatkoin harjoitusten tekemistä ja olin itse aivan kuin muita koiria ei olisikaan olemassa ja Huuko rauhottui ihan kivasti. Sitten menimme halliin sisälle, oven lasista kuikkasin sisälle, että oven takana ei heti ollut toista koiraa, ja ei muuta kuin sisälle halliin. Heti oven jälkeen lähdin juoksemaan hallin reunustoja pitkin, jotta Huuko ei kerkeisi ajatella mitä hallissa on. Jes, tämä tepsi ja koira juoksi aivan hiljaa vieressäni. Juostiin hallin toiseen päähän, missä oli väljempää. Siihen jäimme paikoillemme. Laittelin tavarat ja koira napotti hiljaa ja kiltisti irti minun vieressä. Aloimme treenamaan, ensin vain kävelimme isolla ympyrällä ja annoin Huukon haistella paikkoja. Tein seuraamista ja psähdyksiä, sivulle tuloa ja maahan menoa, välillä koira oli hihnassa ja sitten irti, ja Huuko toimi kuin unelma! Halli oli täynnä koiria ja vähän matkan päässä meistä oli koiria treenailemassa, eikä mitään reaktiota meiltä! Sitten huomasin ystäväni toisella puolella hallia, lähdin käymään hänen luonaan ja naps, samassa kun tulimme hänen koiransa lähelle, alkoi rähinä…yritin olla reagoimatta käytökseen, ei auttanut, estin katsekontaktin, ei auttanut, yritin tehdä tehtäviä, ei auttanut, lopulta laitoin hihnan varmistukseksi mahan ympärille ja annoin koiran riehua vieressä.. Toinen ystäväni tuli paikalle ja tökkäsin koiran hänelle ja menin toisen ystäväni luokse. Huuko riehui minkä jaksoi...kun tulin takaisin Huukon luokse, se näykki minua jalasta! Toki ymmärrän, että hänelle on maailman loppu kun joutuu olemaan erossa minusta, mutta ei nyt kuitenkaan tarvitsisi minua purra! Noh lähdin takaisin omaan hallin kulmaan rauhoittumaan. Koitin sitten taas treenata tokoa, mutta koiran keskittyminen oli ainakin aluksi niin hukassa, että se haahuili ihan omiaan. Kyllä kontakti ja keskittyminen sitten parani, mutta sitten alkoi jo itseä naurattamaan niin paljon koiran touhuilut, että treenistä ei meinannut tulla mitään..

 Tässä ollaan poikien kanssa lenkkeilemässä keväisessä auringonpaisteessa, voiko ihanenpaa olla?

Vuokatti, TassuTellen koulutus,

Ihanaa meidän kouluttaja tuli pitämään joitakin koulutuksia Vuokattiin! Ilmoitin heti Huukon koulutukseen. kotona lähtiessä oli sama show niin kuin aina kun toinen koira lähtee mukaan..ensin yritän pakata tavarat mahdollisimman huomaamattomasti, vaikka minulla on monta eri koirareppua ja kassia, mitä vaihtelen säännöllisesti. Näin ollen koirat eivät opi tuntemaan ja kohdistamaan intoaan tiettyyn asiaan, että kun mamma ottaa tuon repun niin silloin mennään koulutukseen eli kivaan paikkaan. Kun olen tavarat saanut pakattua, niin aloitan tappelun sinulle panta, ei sinulle, sinä pois, sinä mukaan, sinä ulos ja sinä sisälle, sinä et tule mukaan! Sama tarina joka kerta..

Huuko oli haljeta riemusta kun huomasi, että hän pääsee mamman kanssa kahdestaan jonnekkin. Kun käännyimme tutulle pikkutielle Vuokatti Huskylle niin peräkontista alkoi uikutus.. Huuko tuntee paikan varsin hyvin, sillä olemme niin monet kerrat olleet siellä koulutuksessa. Otan koiran autosta pois ja haistellaan pihaa, sitten menemme halliin ja Huuko on melkoisen tohkeissaan. Valitsemme itsellemme paikan nurkasta. Kouluttaja on tehnyt koirakoille nurkkiin omat paikat, koirien näköesteeksi on laitetttu agility putket. Teen Huukolle oman paikan ja aloitamme rauhoittumisharjoitukset, käsi kosketusta, istumista, tassun antoa, maahan menoa. Huuko rauhoittuu hyvin ja keskittyy tekemiseen kunnes ulkoa kuuluu jotain. Koitan pitää itseni rauhallisena vaikka tiedän jo mitä tuleman pitää.. toinen koirakko saapuu paikalle ja Huukolla nousee välittömästi kierrokset tappiin..rauhoittelen sitä ja estän katsekontaktin. Toinen koirakko menee omalle paikalleen ja aloitan taas uudestaan rauhoittumisharjoitukset. Keskittyminen on hukassa, eivätkä namit maistu. Heitän pitkäkseni maahan ja esitän nukkuvaa, kohta koirakin tulee katsomaan, että mitä se mamma nyt puuhaa, ja rauhoittuu viereen istumaan. Jatkan makaamista ja rapsutan rinnasta koiraa, pyydän maahan viereeni ja Huuko kellistyy siihen, rapsuttelen massusta ja Huuko on rauhallinen kunnes ääni kuuluu putken takaa..salamana taas kierrokset ylös! Hohhoijaa..Kouluttaja heittää meille uuden lelun ja Huuko hieman kiinnostuu siitä, aloitan leikkimisen sillä. Heitän lelua ja pyydän tuomaan minulle, ja palkkaan kun tuo. Hienosti alkaa taas kiinnostaa tehtävien teko pikku gööttiä. Tehdään sitten sellaista harjoitusta, missä kuljen toisen koiran ohitse. Matkaa toiseen koiraan on varmaan se 15 metriä. Reitti menee siten, että lähdemme piilosta Huukon kanssa, kuljemme toisen koiran ohi ja menemme takaisin piiloon. Matkalla pidän kontaktia koiraan, puhumalla, heiluttamalla lelua ja palkitsemalla namilla. Pari kertaa menee ihan hyvin, sitten muutamia haukkuja ja ärähdyksiä, pari kertaa Huuko pysähtyy tuijottamaan ja rähähtää, mutta vedän sen mukanani piiloon, epäonnistuneilla kerroilla en palkkaa Huukoa vaan palkkaan heti koiran piilossa kuun olemme onnistuneesti kulkeneet toisen koiran ohitse. Hoksasin hyvän keinon, lelu on nyt Huukolla se juttu, mikä kiinnostaa, joten kun menimme piiloon heitin lelun palkaksi ja ohituksessa heiluttelin sitä kädessäni. Ohitukset sujui hyvin ja sitten kokeilimme, josko voisimme tehdä harjoituksia ihan niin, että koirat näkevät toisensa..joo ei…heti alkoi aivan mahdoton rähinä! Minun piti tarttua Huukoon kiinni, jottei se livahda pannasta läpi. Vähän aikaa rauhoittelin kaveria siinä, ja kokeilimme lähteä liikkeelle siten, että kävelimme isolla ympyrällä niin, että koirat olivat sivuttain toisiinsa nähden. Noh siinä sitten koitettiin kävellä, vaikka Huukolla oli ihan jotain muuta mielessä kuin käveleminen kauniisti. Kävimme haistelemassa toisen koiran paikan, josko se auttaisi, mutta tulos oli huono. Pysähdyttiin paikoillemme ja kokeilin saada Huukon rauhoittumaan ja lopulta se alkoikin hieman rauhoittua. Teimme siinä muutamia tehtäviä ja niin kauan kun sain kontaktin pysymään koiran ja minun välillä oli Huuko hiljaa, mutta heti kun kontakti katosi, palasi Huukon mieli toiseen koiraan. Tunti oli mennyt ja toinen koira lähti pois hallista. Sillä silmän räpäytyksellä Huuko muuttui rennoksi ja oli kuin ei mitään koskaan olisi ollutkaan vialla. Juttelin kouluttajan kanssa paikoillaan niin Huuko kävi viereeni maate ja rupesi nukkumaan..

Lopuksi hieman hupia.. Pojat leikkivät imurin kanssa ja siis kun meillähän ei ole muuta elämää kuin nämä koirat niin mehän touhuamme kaikennäköistä :)

Videoita tulossa kunhan nettiyhteys olisi sen verran hyvä, että niiden lataus onnistuisi :)